Janakkalan kirkko on viimeisin keskiajalla Hämeeseen rakennettu kivikirkko. Kirkko on mitä luultavimmin vihitty käyttöön 19.9.1520. Pyhän Laurin kirkon rakennuttajana pidetään tuohon aikaan Hämeen linnan isäntänä toiminutta Åke Tottia. Nykyäänkin kirkossa voi nähdä kolme Tott-suvun vaakunaa.
Perimätiedon mukaan ensimmäinen kirkko Tarinmaan kirkonmäelle olisi rakennettu jo 1200-luvulla Birger Jaarlin ristiretkien jälkeen. Tämä puukirkko sijaitsi todennäköisimmin nykyisen kellotapulin edessä, sillä myöhemmin paikalta on löytynyt useita hautoja, joiden uskotaan olleen tuon puukirkon lattian alla.
Janakkalan kirkko on omistettu suojeluspyhimys Pyhälle Laurentiukselle (suomalaisittain Lauri), joka oli Rooman arkkidiakoni 250-luvulla. Tämän pyhimyksen mukaan kirkko on saanutkin nimensä. Lauri oli muun muassa köyhien, palosotilaiden sekä koululaisten pyhimys ja hänen puoleensa käännyttiin esimerkiksi palohaavojen, kuumeen ja tulipalon vuoksi. Pyhän Laurin maine levisi niin valtavasti, että monet kirkot Suomessa pyhitettiin hänelle. Pyhä Lauri ruoskittiin ja poltettiin halstarilla Roomassa kristittyjen vainojen aikaan, kun hän oli Piispan käskystä myynyt kirkon omaisuuden ja jakanut rahat köyhille.
Pyhän Laurin kirkko koki suurimmat muutokset 1800-luvun puolivälissä, jolloin kirkon särmikäs sakaristo ja itse kirkko muutettiin ristikirkoksi ja kirkon yleisilmeeksi tuli empire -tyyli. Kirkon muutokset tehtiin Engelin ja Lohrmanin johdolla. 1900-luvun alussa kirkko sai jugend -tyylin arkkitehtuuri Armas Lindgrenin johdolla. 1933 kirkko palautettiin aikaisempaan tyyliin, mutta seuraavana vuonna kirkko kuitenkin paloi. Kirkkorakennus on palanut ainakin kerran. Tarkkaa päivämäärää ei tiedetä, mutta kirkko on syttynyt liekkeihin mahdollisesti 2.8.1934. Palo luultavasti sai alkunsa ukonilmasta, kun salama vahingoitti ensin urkujen takana olleita sähkölaitteita aiheuttaen lyhytsulun. Kuumenneet johdot sytyttivät välikaton, ja tuli pääsi etenemään ullakolle. Alttaritaulu saatiin pelastettua, mutta kirkko oli vahingoittunut niin paljon tulipalossa, että se vaati laajoja korjauksia.
Vuonna 1992 alettiin suureen perusteelliseen uudistustyöhön Erkki Pitkärannan johdolla. Kirkon kuoriosa kalustettiin nykyisen näköiseksi ja alttaripöytä tuotiin irti seinästä. 1600-luvulla tehtyä saarnatuolia korjattaessa huomattiin sen maalikerrosten alta paljastuvan vanhoja maalauksia. Saarnatuoli konservoitiin ja loput kirkosta maalattiin sen väritysten mukaisesti. Myös tulipalossa tuhoutuneet urut uusittiin ja tilalle saatiin Janakkalassa vuonna 1993 rakennetut Pohjois-Saksalais barokkityyliset urut.
Nykyisin Janakkalan Pyhän Laurin kirkon kirkkorakennus on ristinmuotoinen. Alkuperäisesti runkohuone oli suorakaiteen muotoinen. Runkohuoneesta ovat jäljellä sen itä- ja länsipäät, jotka toimivat kirkkorakennuksen ristivarsina. Kirkon esineistössä on säilynyt monia jälkiä sen menneisyydestä. Pyhää Lauria esittävä yhdestä puusta tehty veistos on peräisin 1300-luvun alkupuolelta ja se on tehty Gotlannissa. Veistos on nähtävissä alttarin oikealla puolella. Alttarin vasemmalla puolella on 1400-luvulta oleva Pyhää Olavia esittävä veistos. Kirkon takaosassa on Pyhä Tapani -veistos, joka on myös 1400-luvulta. Nämä kolme veistosta ovat todennäköisesti olleet jo nykyistä edeltävässä kirkossa. Alttaritaulu on tyypillinen Kristuksen ristiinnaulitsemista esittävä maalaus, “Jeesus ristillä” vuodelta 1851. Lisäksi kirkosta löytyy monen eri suvun vaakunoita.
Kellotapuli on kirkonrakentaja Martti Tolpon työtä ja se on valmistunut vuonna 1785. Kirkonkellot ovat peräisin 1600- ja 1700-luvuilta. Kirkossa on kaksi 24-haaraista kynttiläkruunua ja lisäksi kolme kristallikruunua. Kynttilä- ja kristallikruunut sekä suurin osa kirkon tekstiileistä on saatu lahjoituksina. Kimmo Hurri, Janakkalan seurakunnan seurakuntapastori ja diakoniatyön pappi, kertoo, että 1800- luvulla Janakkalan Pyhän Laurin kirkkoon rakennettiin sivulaivat sekä sakasti. Tällöin alttarille eteen ripustettiin myös alttaritaulu. Näiden muutosten myötä kirkko menetti keskiaikaisen asunsa, päätyovea lukuun ottamatta. Hurri itse on tyytyväinen hänen uransa aikana kirkossa tehtyihin muutoksiin. Hurrin mukaan kirkko on toimiva rakennus, jolloin kirkon sisustuksenkin on palveltava siellä tehtäviä toimintoja.
Janakkalan kirkko on toiminut jo monia vuosisatoja tärkeänä hämäläisten tapaamiskeskuksena sekä pyhänä paikkana. Edelleenkin se vetää ihmisiä luokseen rauhoittumaan ja kuulemaan jumalanpalveluksia. Kaunis ja hyvin hoidettu hautausmaa on rauhoittava paikka poismenneiden läheisten muistelemiseen. Iltaisin ja varsinkin juhlapyhinä poismenneiden muistoille sytytetty kynttilämeri valaisee tien.