Tammikuisena aamupäivänä neljä sukupolvea kohtaa Jussilan luomutilan pihalla Janakkalan Jokimaalla. Tilaa emännöivän Jaana Rajakankaan tytär on tullut ratsastamaan hevosensa ja jättää esikoisensa siksi aikaa mummun hoiviin. Se, että on kahdeksannella kuulla raskaana ei ole este kiivetä hevosen selkään, autolla ajaminen on kuulemma jo paljon hankalampaa. Jaanan oma isä on puolestaan tullut auttamaan vara-auton renkaiden vaihdossa, kun käyttöauto otti ja rikkoontui.
Utelias pässilauma tervehtii tulijaa äänekkäästi määkien, kiipeäisivät varmaan syliin, jos aidan yli pääsisivät. Ne ovat vielä onnellisen tietämättömiä siitä, että ovat ensimmäisenä jonossa teuraaksi. Ja varsin onnellisia ne saavat ollakin loppuun saakka.
– Olen sitä mieltä, että eniten laumaeläintä stressaa omasta laumasta erottaminen. Siksi en ikinä laita eläimiä koko päivän maatiloja kiertävän teurasauton matkaan, vaan vien aina itse vähintään kaksi laumatoveria kerralla Orimattilan pienteurastamolle. Se on tunnin keikka ja se on siinä, Jaana kertoo.
– Isojen sonnien kanssa se ei edes ole kovin järkevää, koska lihaa tulee siten kerralla turhankin paljon, mutta toimin eläinten etu edellä.
Rakkaudesta eläimiin kaikki alkoikin. Jaana oli jo 5-vuotiaana ilmoittanut, että hänestä tulee maanviljelijä ja eläinlääkäri. Sinnepäin tulikin, joskin biodynaamisen viljelyn ja homeopatian opintoja lukuun ottamatta taito on karttunut ennen kaikkea tekemällä ja muilta oppimalla.
– Eläinten kanssa on vaan ilo työskennellä, näiden kanssa ei tarvitse osata puhua joutavia. Työ on myös hyvin intuitiivista, sillä jokainen on omanalaisensa yksilö.
Janakkalaan Jaana päätyi vuonna 2001 saatuaan vinkin myynnissä olevasta tilasta. Koska naapureitakin kehuttiin kivoiksi, Jaana vuokrasi ensin osan ja myöhemmin osti koko tilan.
Muuttokuormassa oli tyttärien lisäksi 3 suomenlammasta, kaksi lapinlehmää Viinimarja ja Prinsessa Dii sekä kaksi hevosta Santra ja Luukas. Pian hevosmäärä lisääntyi 16 turpaan.
– 13 ensimmäistä kesää pidimme täällä tyttärieni ja toisen mieheni kanssa ratsastusleirejä, Jaana kertoo.
Tilan ensimmäiset kyytöt tulivat vuonna 2009 alkuperäisrotujen puolesta pitkään taistelleen kuvataiteilija Miina Äkkijyrkän laumasta; Tanja, Palkinto, Sohvi ja Ämmy. Äkkijyrkkä häädettiin mediakohun saattelemana Vuosaaresta Skatan tilalta ja niin veistoksellisille peltilehmille kuin oikeillekin piti etsiä uudet kodit.
– Miina unohti kertoa, että yhdelle lehmistä jäi vasikka Skattaan. Sitä lehmä sitten oli täällä lähtenyt etsimään ja minä sain toista poikaani odottaessani synnytyslaitokselle soiton, että sun lehmäs on meidän pihalla, Jaana muistelee.
Nyt laumassa on 10 kyyttöä ja yksi lapinlehmä. Ne lisääntyvät omaan tahtiinsa ja sonnit päätyvät lihapataan kasvettuaan tarpeeksi.
– Näitä ei sitten enää kannatakaan mennä rapsuttelemaan, Jaana sanoo avatessaan oven hyvinkin lempeiden näköisten, mutta isojen sonnipoikien pihattoon.
Niin ikään alkuperäisrotuihin kuuluvia suomenlammasuuhia on noin 20, viime vuonna syntyi 60 karitsaa.
Hevosia on vielä viisi, mutta tyttärien muutettua omilleen leiritoiminta jäi. Ja tietenkin tilalla on kanoja kotitarpeiksi, kaksi kissaa ja kaksi koiraa, joista toinen ystävällisesti käpertyy pöydän alle jutuntekijän kylmäisiä varpaita lämmittämään.
Tilalla eletään juuri nyt kiireisintä aikaa, sillä uuhet karitsoivat. Lammas saattaa tarvita synnytyksessä apua ja on huolehdittava, etteivät karitsat tukehdu päätä peittävään kalvoon.
Nämä vielä kosteat kartisat syntyivät aamulla.
– Nämä ovat kyllä hyvin omatoimisia ja osaavia eläimiä, ei minun vielä lampolassa ole tarvinnut öitä nukkua, Jaana kertoo.
Yksi uuhi synnyttää keskimäärin kaksi karitsaa, joskus enemmän.
– Tämä rouva tässä oli jo menossa lihoiksi, kun ei se ollut moneen vuoteen synnyttänyt lainkaan ja sitten se tekikin kolmoset, Jaana kertoo Läikästä, jonka jaloissa koikkelehtii kolme pitkäsääristä supersuloista karitsaa.
Kaikilla uuhilla on nimet ja ne ovat myös kaikki omia persoonallisuuksia, yksi tulee kerjäämään huomiota, toista ei voisi vieraat vähempää kiinnostaa.
Kesällä tilalla on rauhallisempaa, kun kyyttösonnit, uuhet, ja pässit matkaavat Hattulan Retulansaareen kesälaitumille. Ne viettävät siellä kesän omissa laumoissaan ja aitauksissaan.
Jussilan luomutilan lampaan ja kyytön lihaa voi ostaa mm. Hämeenlinnan ja Janakkalan reko-ruokapiireistä. Janakkalassa jaot ovat sekä Turengissa että Tervakoskella neljän viikoin välein, seuraavan kerran 31.1.