Rasti 3. Jälleen nevarämeelläNevarämettä
on Suurisuon itäreunalla laajoilla alueilla. Jouhisara ja raate ovat
nevarämeen tavallisimpia kasvilajeja. Niiden lisäksi alueella on mm.
suokukkaa sekä iso- ja pikkukarpaloita. Mäntyjen alla kasvaa
rämevarpuja, kuten suopursua, juolukkaa ja variksenmarjaa.
Polvenkorkuista vaivaiskoivupensaikkoa on siellä täällä.
Maariankämmekkä (Dactylorhiza maculata) ja suokukka (Andromeda polifolia). Monista
muista kämmekkälajeistamme poiketen maariankämmekkä tavataan
monenlaisissa ympäristöissä. Runsaimmillaan se on kosteissa
kalkkipitoisissa metsissä ja suon laiteilla. Kukkien väri voi vaihdella
tummanpunaisesta lähes valkoiseen, lehdet ovat tummien täplien
kirjomat. Kukinto on hennon kartiomainen, vertaa vaikkapa
punakämmekän tanakkaan ja soikeaa kukintoon. Myös maariankämmekän varsi
on hennompi kuin punakämmekällä. Punakämmeköitä voit nähdä
avosuolla rastien 5 ja 6 ympäristössä. Suokukan
lehtien alapinta on hyvin vaalea, yläpinta sinertävän vihreä. Lajin voi
helpoisti tuntea lehdistään kukkimattomanakin.Vaaleanpunaiset
kellokukat ilmestyvät varren latvaan kesäkuussa. Vaivaiskoivun
lehdet ovat pyöreät, "piparireunaiset". Vaivaiskoivu jää yleensä aina
vain polvenkorkuiseksi vaatimattomaksi pensaaksi. Syksyllä sen lehdet
hohtavat ruska-aikaan punaisen ja keltaisen eri sävyissä.
Vaivaiskoivu (Betula nana).
|