Rasti 5. RimpilettoLähestyttäessä
suon keskiosaa suo muuttuu yhä märemmäksi. Olet saapunut rimpiletolle.
Varsinkin keväällä alue on hyvin kostea, mutta vesipinta näkyy
kasvien väleissä loppukesälle asti. Tällä alueella esiintyvät mm.
liereäsara, hoikkavilla ja villapääluikka. Pitkosten vieressä kasvaa
myös muutamia punakämmeköitä ja luhtakuusioita. Myöhemmin kesällä
paikalla kukkii myös valkopiirtoheinää. Letot
ovat reheviä, usein kalkkivaikutteisia suotyyppejä. Kalkin ansiosta ne
ovat vähemmän happamia kuin muut suotyypit. Siksi lettojen
kasvilajisto on monipuolisempi ja usein letoilla kasvaa myös
harvinaisia suokasveja. Rimpiletoksi kutsutaan lettoa, jolla avointa vesipintaa on puolet tai enemmän. Suurisuon rimpiletolle virtaa vesiä suon lounaisreunan lähteistä. Veden mukana kulkeutuu myös kasveille tärkeitä ravinteita ja mineraaleja. Rimpiletolla
voit havaita "lihansyöjäkasveja". Kihokit pyydystävät hyönteisiä
lehtiensä tahmeilla nestepisaroilla, vesiherneet puolestaan veden alla
olevilla pyyntirakkuloillaan.
Luhtakuusio (Pedicularis palustris).
Hoikkavilla (Eriophorum gracile) ja pitkälehtikihokki (Drosera anglica).
Villapääluikka (Trichophorum alpinum) ja rimpivesiherne (Utricularia intermedia). |