logo
ylapakjji


















Rasti 5. Rimpiletto

Lähestyttäessä suon keskiosaa suo muuttuu yhä märemmäksi. Olet saapunut rimpiletolle. Varsinkin keväällä  alue on hyvin kostea, mutta vesipinta näkyy kasvien väleissä loppukesälle asti. Tällä alueella esiintyvät mm. liereäsara, hoikkavilla ja villapääluikka. Pitkosten vieressä kasvaa myös muutamia punakämmeköitä ja luhtakuusioita. Myöhemmin kesällä  paikalla kukkii myös valkopiirtoheinää. 

Letot ovat reheviä, usein kalkkivaikutteisia suotyyppejä. Kalkin ansiosta ne ovat vähemmän happamia kuin muut suotyypit. Siksi lettojen  kasvilajisto on  monipuolisempi ja usein letoilla kasvaa myös harvinaisia suokasveja.

Rimpiletoksi kutsutaan lettoa, jolla avointa vesipintaa on puolet tai enemmän. Suurisuon rimpiletolle virtaa vesiä suon lounaisreunan lähteistä. Veden mukana kulkeutuu myös kasveille tärkeitä ravinteita ja mineraaleja. 

Rimpiletolla voit havaita  "lihansyöjäkasveja". Kihokit pyydystävät hyönteisiä lehtiensä tahmeilla nestepisaroilla, vesiherneet puolestaan veden alla olevilla pyyntirakkuloillaan.


Luhtakuusio (Pedicularis palustris).


 

Hoikkavilla (Eriophorum gracile)   ja pitkälehtikihokki (Drosera anglica).


 

Villapääluikka (Trichophorum alpinum)  ja rimpivesiherne (Utricularia intermedia).