Rasti 3. Jälleen nevarämeellä

Nevarämettä on Suurisuon itäreunalla laajoilla alueilla. Jouhisara ja raate ovat nevarämeen tavallisimpia kasvilajeja. Niiden lisäksi alueella on mm. suokukkaa sekä iso- ja pikkukarpaloita. Mäntyjen alla kasvaa rämevarpuja, kuten suopursua, juolukkaa ja variksenmarjaa. Polvenkorkuista vaivaiskoivupensaikkoa on siellä täällä.

Maariankämmekkä (Dactylorhiza maculata) ja suokukka (Andromeda polifolia).

Monista muista kämmekkälajeistamme poiketen maariankämmekkä tavataan monenlaisissa ympäristöissä. Runsaimmillaan se on kosteissa kalkkipitoisissa metsissä ja suon laiteilla. Kukkien väri voi vaihdella tummanpunaisesta lähes valkoiseen, lehdet ovat tummien täplien kirjomat. Kukinto on hennon kartiomainen, vertaa vaikkapa punakämmekän tanakkaan ja soikeaa kukintoon. Myös maariankämmekän varsi on hennompi kuin punakämmekällä. Punakämmeköitä voit nähdä  avosuolla rastien 5 ja 6 ympäristössä.

Suokukan lehtien alapinta on hyvin vaalea, yläpinta sinertävän vihreä. Lajin voi helpoisti tuntea lehdistään kukkimattomanakin.Vaaleanpunaiset kellokukat ilmestyvät  varren latvaan kesäkuussa.

Vaivaiskoivun lehdet ovat pyöreät, "piparireunaiset". Vaivaiskoivu jää yleensä aina vain polvenkorkuiseksi vaatimattomaksi pensaaksi. Syksyllä sen lehdet hohtavat  ruska-aikaan punaisen ja keltaisen eri  sävyissä.

Vaivaiskoivu (Betula nana).