Rasti 1. Suon laita nevarämeellä

Polku alkaa suolle työntyvältä niemekkeeltä. Kivennäismaan rajassa oleva suonlaide on yleensä märempi kuin suon keskiosa. Matalaturpeisille reuna-alueille kehittyy erilaisia korpia. Tällä alueella on ollut nevakorpea, joka vähitellen muuttuu turvekerroksen paksuuntuessa nevarämeeksi, jossa mänty on tyyppikasvi. 

Suurisuo on iältään hyvin vanha suo, se on todennäköisesti alkanut soistua jo heti jääkauden jälkeen. Siksi reunojen korvet ovat jo ehtineet pääosin muuttua rämeiksi. Paikalla on vielä muutamia allikoita, joiden vesi voi olla peräisin itäreunalla olevista lähteistä.

Suon reunalla kasvaa järviruokoa, joka ilmentää muinaisjärven rantoja ja ohutta turvekerrosta. Kun siirryt keskemmälle suota, järviruoko häviää. Muita reuna-alueen lajeja ovat mm. variksenmarja, järvikorte,  raate ja tähtisara.

Nevan rämepiirteitä ovat punertavaa rahkasammalta ja mäntyä sekä variksenmarjaa kasvavat isot mättäät.

Nevapiirteitä ovat puolestaan märät ja matalat väliköt, joissa kasvaa mm. kapealehtirahkasammalta, jouhisaraa, tähtisaraa  ja raatetta.

Järviruokokasvustoa suon laidalla, oikealla tähtisara (Carex echinata).

Suon reunoilla on siellä täällä muutamia pönttöjä, joissa pesii mm. kirjosieppoja (Ficedula hypoleuca).