Rasti 11. Länsireunan korpisuotLänsireunan
suot ovat korpisoita, osa on nevakorpia, osa kuusikorpia. Alueella on
myös tervaleppäkorpea. Lähteitä on useammassa kohdassa, ja näistä
lähteistä tulee suon eteläosaan vettä. Lähteissä ja niiden reunoilla
kasvaa sammalia ja ruohovartisia kasveja. Kasvillisuus
on erilaista kuin aiemmin rämeellä, korvissa kasvaa korkeampia ruohoja
ja heiniä sekä suursaniaisia. Lajeja ovat mm. metsäkorte,
metsäalvejuuri, kurjenjalka, raate, järviruoko, järvikorte,
nurmilauha, rönsyrölli ja viitakastikka. Kauniisti kukkivia
maariankämmeköitä on paikoin runsaasti. Pitkosten
länsiosasta lähtee polku kohti lintutornia. Polku kulkee metsän poikki
länsipuolen mäelle, jonka päällä torni sijaitsee. Tornista on näkymä
suolle, ja kiikareiden tai kaukoputken kanssa voit tarkkailla tornista
suon linnustoa sitä häiritsemättä. Suolla soidintavia teeriä voi
keväällä tarkkailla tornista, samoin soidintavia korppeja.
Maariankämmekkä (Dactylorhiza maculata), kurjenjalan (Potentilla palustris) lehtiä. Tervalepän (Alnus glutinosa) ja harmaalepän (Alnus glutinosa)
lehdet. Tervalepän lehden kärki on tavallisesti lanttopäinen, toisin
sanoen sisäänpäin kaartuva. Harmaalepän lehden kärki on suippo.
Tervalepän lehti on yleensä myös selvästi kiiltävä.
Lintutornille johtava polku kulkee kuusimetsän halki rinnettä ylös.
|