Laurinmäen museoalueelle on kerätty vanhoja rakennuksia eri puolilta Janakkalaa. Alue avattiin yleisölle vuonna 1965. Torpparimuseon rakennukset ovat kunnostettuja 1800-luvun lopun rakennuksia.
Museoalueella on runsaasti aittoja, jotka on kuljetettu paikalle mm. Kerkkolasta, Vanantaan kartanon alueelta ja Vähikkälästä. Sepän paja ja savupirtti löytyvät myös alueelta.
Leppäkosken Sipilästä tuotu mamsellityyppinen tuulimylly seisoo komeana paikallaan. Myllyn yläosaa kyettiin siirtämään tuulen mukaan ja tuulen tehoa säädettiin siipiin kiinnitetyillä suojakankailla. Mamsellimylly on saanut nimensä 1800-luvulla muodissa olleen naisten leningin mukaan.
Vähä-Kurjen torpan päärakennus vuodelta 1889 on tuotu Leppäkosken Vanantaasta. Museoaluetta ympäröi pisteaita, joka on vanha suomalainen pitkäikäiseksi tarkoitettu suuritöinen aitatyyppi. Aita rajasi torpan pihapiirin erilleen eläinten laidunmaasta.
Museoalueella järjestetään paljon erilaisia tapahtumia. Joulunavaus keräsi jopa tuhat kävijää.
Pikkukakkosesta monelle tuttu Katti Matikainen esiintyi lapsille Joulunavauksessa. Torpan avokuisti on hyvä esiintymispaikka.
Pitkä karjasuojarakennus tuotiin paikalle Sauvalan kartanon entisestä torpasta Ratalahdelta Etelä-Janakkalasta. Rakennus luo tunnelmallisen taustan esim. myyntipöydille.
Riihi on saatu Torpparimuseoon Sydänmäen tilalta Lempellosta. Palovaaran takia riihet sijoitettiin aikanaan pihapiirin ulkopuolelle.
Museoalueella Hakoistentien varrella seisoo myös yli satavuotias hirsitalo, jota nykyisin kutsutaan Keltaiseksi taloksi. Talo on vuosia museovarastona toiminut entinen rukoushuone. Talossa toimii kahvila kesäisin ja tapahtumien aikana. Kulttuuriosuuskunta Kuiskaamo järjestää talossa työpajoja ympäri vuoden.
Kahvilan emännän Mirja Schmidtin leipomia herkkuja saa maistaa Keltaisessa talossa.
Museoalueen läheisyydessä sijaitsee Laurin lähde. Lähteessä on tasainen sorapohja ja se pulppuaa edelleen kirkasta vettä. Lähdettä kutsuttiin ennen kristinuskon tuloa Taaran lähteeksi. Keskiajalla kristinuskon levittyä Suomeen lähde nimettiin Janakkalan suojeluspyhimyksen Pyhän Laurentiuksen eli Laurin mukaan.
Museoalueelle on pystytetty Torpparien muisto ry:n toimesta muistomerkki. Torppari oli vuokraviljelijä, joka oli vuokrannut viljeltäväkseen osan maatilasta. Torpparit maksoivat vuokran tekemällä päivätöitä vuokranantajansa tilalla. 1900-luvulla siirryttiin monin paikoin rahavuokraan.
Museoalueelta lähtee kahden kilometrin pituinen luontopolku, jonka varrella olevista opastauluista voi lukea monenlaista tietoa. Polulta pääsee myös Määkynmäelle, jonka laelta on loistavat näkymät ympäröivään maisemaan.