”Good Bye Vähikkälä”, tuumi Sanna Juupaluoma kun karisti 15-vuotiaana kotikylänsä tomut taakseen eikä todellakaan kuvitellut palaavansa. Vaan toisin kävi.

–  Muistan vieläkin sen onnellisen tunteen kun vuonna 2004 palasin ja todella tunsin tulleeni kotiin, Sanna muistelee.

Vaan yksi asia suretti. Se, että ennen yhteisöllisenä keskuksena toiminut kyläkauppakiinteistö seisoi tyhjillään keskellä kylää.

– Sitten kävikin niin, että veljeni osti koko kiinteistön ja minä ruinasin häneltä luvan kokeilla kesäkioskin pitoa entisen kaupan tiloissa.

Se kokeilu jatkuu nyt 12. kesää. Vähikkälän Suvipuodin avajaisia on edellislauantaina vietetty 600 ihmisen voimin. Aurinkoisena maanantaina pitsinen oviverho heiluu yhtenään, kun asiakkaita lappaa kahvi-, jäätelö- ja limuostoksilla. Toiset kurvaavat pihaan autolla, toiset lastenrattailla koiranlauman kera ja monet fillarilla, sillä pyöräretki suunnataan usein varta vasten Suvipuodille.

Vanhan varaston puolelle on rakennettu katoksellinen olohuone, jossa viihtyy pidempäänkin. Kirjahyllyn kirjat eivät ole koristeena, vaan kirjastona. Tunnelma on kodikas, välitön ja rento kun iloiset tervehdykset ja lämminhenkiset naljailut sinkoilevat kahta puolen tiskiä. Jos tiskin takana on kiirettä, asiakkaat keittävät itse lisää kahvia.

– Talvisin kyläläiset moikkailevat toisiaan lähinnä auton tuulilasin läpi, kesällä kokoonnutaan tänne puolueettomalla maaperälle. Kesäasukkaiden myötä Vähikkälän asukasluku taitaa kolminkertaistua, ja tiedän että täällä on monet kesä- ja vakiasukkaat ystävystyneet, Sanna kertoo.

Kylähenki elää Vähikkälässä vahvana, sen on Sannakin saanut tuta.

– Apua saa nopeasti vaivaan kuin vaivaan. Kerran siivoamisessa auttaneet miehet ravistivat räsymaton keskeltä poikki, niin ei kestänyt kauaa, kun kaupalle oli pudotettu uusi matto.

Suvipuodista saa peruselintarvikkeita, irtojäätelöä, kahvia ja tuoreita leivonnaisia mutta varsinainen hitti on lähituotteet, kuten oman kylän uudet perunat, Valajärven luomutilan Hereford-liha ja Sauvalan kartanon fasaanit. Niitä tullaan hakemaan kauempaakin.

Kun muut käyttävät kesänsä lomailuun, niin Sanna vaihtaa talvisen leipätyönsä toiseen. Suvipuoti on avoinna jokaikinen päivä klo 10-18. Miten lopo jaksaa?

– Teen kesäbisnestäni ensisijaisesti tunteella. Tässä saa laittaa hyvän kiertämään. Kun ihanat asiakkaat ovat hyvällä tuulella niin itsekin olen. Vaikka toki välillä tosissaan väsyttää, niin ikinä ei ole harmittanut, että täytyy lähteä kaupalla.

Sanna ja Suvi

Lisäksi Sannalla on tukena vahvat taustajoukot. Sisko Suvi Pesonen on tänä kesänä apuna kioskilla ja isoäiti kokkaa suosittujen ravintolapäivien ruuat.

– Tämän kesän uutuus on hampurilaispäivät, joita olemme suunnitelleen Valajärven luomutilan väen kanssa, Sanna vinkkaa.

Suvipuodin Facebook-sivuilla voi seurata mitä puodissa tapahtuu.

Kuvat: Luiza Lehtinen