Avainsana-arkisto: historia

Irjalan kartano nuortui talokaunottareksi

Irjalan kartano seisoo komealla paikalla veden ympäröimänä Haapajärven ja Rehakanjärven välisellä kannaksella, niin kuin se on seissyt vuodesta 1885 saakka. Uusrenessanssityylinen hirsinen päärakennus rakennettiin tulipalossa tuhoutuneen vanhan päärakennuksen tilalle. Kartanon historia juontaa kuitenkin paljon kauemmaksi, 1590-luvulle, jolloin kahden talonpoikaistilan yhdistämisestä muodostettiin Irjalan kartano.

Vuonna 1787 kartanon osti Hämeenlinnan pormestari ja Kirstulan kartanon omistaja Gottlieb John, jonka suvun omistuksessa kartano oli viime vuosiin saakka. Hevosia kartanolla kasvattanut Maria Möller myi kartanon 2016 löydettyään sille oikeanlaisen ostajan.

Töyräältä joka suuntaan avautuva maisema on upea jopa lumettomana kylmänharmaana talvipäivänä. Irjalan kartanon uusi isäntä Antti-Matti Siikala tulee pihalla vastaan haulikko kädessä. Siitä ei kuitenkaan tarvitse huolestua, sillä hän on suuntaamassa harrastuksensa, metsästyksen pariin. Metsästys on yksi niistä syistä, jotka saivat Siikalan ja hänen puolisonsa Sarlotta Narjuksen ostamaan kartanon.

– Etsimme pitkään vapaa-ajan paikkaa järkevän etäisyyden päässä Helsingistä. Ulkoilu ja luonnossa liikkuminen ovat aina ollut tärkeä osa elämäämme emmekä oikein koskaan ole kotiutuneet täysin helsinkiläisiksi. Meillä on kyllä vanha kalastajatila saaressa Kustavissa, mutta se ei ole talvikäytössä ja matka kestää kauan, Sarlotta Narjus kertoo.

Hieman yllätyksenä itselleenkin meren rannoilla ikänsä viettänyt ja purjehdusta aktiivisesti harrastanut pariskunta aikuistuvine lapsineen löysi tiensä Hämeeseen.

– Tämähän on hienoa vanhaa kulttuurimaisemaa, mutta olennaista oli myös se, että myynnissä oli vanhojen rakennusten lisäksi järkevä määrä maata, metsää ja peltoa.

Tilukset mahdollistavat niin metsästyksen kuin kalastuksen, mutta ennen kaikkea kartanon ylläpidon. Metsiin on juuri tehty metsänhoitosuunnitelma, jonka myötä puunkorjuussa siirrytään jatkuvaan korjuuseen. Osa pelloista on vuokralla, osaa viljellään itse.

Itse kartano remontoitiin asiantuntemuksella ja pieteetillä sananmukaisesti lattiasta kattoon. Narjus ja Siikala ovat molemmat arkkitehtejä, joten toki yhtenä tavoitteena oli myös antaa vanhalle talolle uusi elämä.  Ja sen Irjala tosiaan sai 1 1/2 vuotta kestäneen remontin aikana. Vuosien väsyttämä, jo hieman rypistynyt talorouva nuortui hehkeäksi kaunottareksi.

Kartanon lämmitysjärjestelmä vaihdettiin öljystä maalämpöön, täysin riittämättömät sähköt uusittiin, kaikki ikkunat kunnostettiin lisäämällä niihin lämpölasi, vesikatto sai uuden peltipinnan, märkätilat rakennettiin turvallisesti talo-talossa periaatteella ja kaikki pinnat uusittiin. Neliöitä pinnoissa on melkoinen määrä, mutta Sarlotta naurahtaa jättäneensä ne laskematta oman mielenterveyden säilyttämiseksi. Myös ulkoverhouksen maalipinnat poistettiin ja uusittiin ja korostettiin päälle maalatut yksityiskohdat uudelleen esille.

– Ikkunoiden uusiminen olisi tullut edullisemmaksi mutta kunnostamalla ne näin saimme säilytettyä vanhan eläväpintaisen lasin. Kaikkiaan talon runko oli niin hyvässä kunnossa, että suoranaisesti uudelleen ei tarvinnut rakentaa kuin järvelle avautuva kuisti.

Kaikki tehtiin talon ikää ja vanhoja rakennusperinteitä kunnioittaen ja osaan tiloista kajottiin vain konservaattorin avulla. Lankkulattiat hiottiin uuteen uskoon, kattomaalaukset uusittiin, seinille pingotettiin pinkopahvit ja niiden päälle laitettiin yksinomaan paperitapettia.

– Tapetit olivatkin minulle uusi tuttavuus, mutta eihän tällaista taloa voi ilmankaan kunnostaa. ”Onneksi” tapettitarjonnasta noin 99% on muita kuin paperitapetteja, joten vaihtoehtoja ei ollut niin valtavasti, Narjus kertoo.

Nyt talosta löytyy noin 15 erilaista tapettia, joista osa on käsin painettuja. Värimaailmaa muutettiin alkuperäistä vaaleammaksi, mutta kuoseja on pyritty säilyttämään alkuperäistä muistuttavina.

Kartanon kalustaminen on ollut oma projektinsa. Vanhoja, tyyliin sopivia kalusteita, tauluja, mattoja ja gobeliineja on metsästetty huutokaupoista ympäri maailman.

Lopputuloksena on hulppea koti, jossa elää samanaikaisesti historiallisesti ja mukavan nykyaikaisesti.


Ruokasalissa on alkuperäiset kartanossa olleet kalusteet. Seinän puupanelointien ja ovien ootraus restauroitiin.

– Viihdymme täällä erinomaisesti ja toiveenamme on viettää tulevaisuudessa Irjalassa nykyistä enemmän aikaa. Etätöihin emme valitettavasti pysty ja työ pitää meidät paljon Helsingissä, mutta onneksi sinne ajaa täältä nopeasti, Sarlotta sanoo ja viittaa pariskunnan omaan, isoon arkkitehtitoimistoon.

WordPress › Virhe

Sivustollasi on ollut kriittinen virhe.

Lue lisää virheiden löytämisestä WordPressissä.