Halusimme tutustua Sääjärven maisemiin ja teimme sinne autoretken kauniina aurinkoisena iltapäivänä. Lammintieltä käännyimme Rytkösentorille ja sen varrella oli ensimmäinen pysähdyspaikkamme Sahakoski.
Kesijärvi pilkottaa taustalla.
Sahakoskea ja sen kalateitä on muutama vuosi sitten muutettu ja kunnostettu. Vajaan kilometrin päässä joki lähtee virtaamaan Kesijärvestä.
Tyyni lampi veden ylle kaartuvine oksineen kosken tuntumassa tuo mieleen satukirjan kuvituksen.
Vihreät sammaleiset kivet vanhojen kuusien alla lisäävät satumaista vaikutelmaa.
Rytkösentoria ajettuamme käännyimme vasemmalle Haitintielle. Sääjärvi on kaunis erämaajärvi. Sen rannat ovat pääasiassa metsäyhtiöiden, yksityisten maa- ja metsätalouden harjoittajien sekä loma-asukkaiden omistuksessa. Kiipulasäätiöllä on järven pohjoispäässä omistuksessaan Haitti. Vanajanlinnaan kuuluva Metsänvartijan tila sijaitsee myös Sääjärven rannalla. Kuntalaiset ovat perinteisesti käyttäneet kunnan koillisosan metsiä ulkoiluun, marjastukseen ja sienestykseen. Järvillä myös kalastetaan.
Sääjärven seudulla on paljon pitkiä suoria teitä, koska niiden kohdalla on aikoinaan ollut rautatie. Harvialan metsärata oli vuosina 1917- 1955 käytössä ollut kapearaiteinen rautatie VR:n Harvialan asemalta itään Sääjärvelle, Kesijärvelle ja Leppälammille. Radan kokonaispituus oli noin 30 kilometriä. Radan omisti W. Rosenlew &Co.
Metsärataa käytettiin pääasiassa puutavaran kuljettamiseen Harvialan laajoista metsistä VR:n radan varteen. Nykyisin Harvialan metsäradan pohja on lähes koko matkaltaan autotienä.
Sääjärven kalaportaat Haitintien ja Isoleikkoon risteyksessä kunnostettiin muutama vuosi sitten. Nyt esim. purotaimenien on helpompi nousta Sääjärvelle ja siitä eteenpäin.
Kalaportaiden ympäristö on kaunis luontokohde. Alueella on useita hauskoja paikannimiä. Eräs pelto on nimeltään Markanpelto. Jotkut nimet ovat hyvin kuvaavia, kuten Heinämäki, Loukkumäki ja Mettisianmäki.
Kuvat: Luiza Lehtinen ja Terhi Kyrölä-Roivainen