IMG_8841

Ratamestarin talossa Leppäkoskella on aikansa tunnelmaa

Leppäkoskenraitilla sijaitseva Ida Aalberg -museo vaikuttaa ulospäin pieneltä rakennukselta. Kovat sateet ovat harmillisesti kaataneet puutarhan pionit mutta kukkaistutukset oven molemmin puolin tuovat ulkoasuun pirteyttä.

Idan isä, ratamestari Antti Ahlberg asui talossa vuodesta 1862 lähtien ja talo oli Ahlbergien hallussa 1900-luvun alkuun saakka. He muuttivat taloon Idan ollessa 5-vuotias, kun Antti Ahlberg alkoi rakentamaan Helsinki-Hämeenlinna rautatietä.

IMG_8832
Museo restauroitiin Museoviraston ohjeiden mukaisesti 2000-luvun alussa.

Museo on ollut rakennuksessa jo vuodesta 1976, kun talon omisti Valtionrautatiet. Museo oli kahdessa rakennuksen huoneessa, kunnes vuonna 2005 se avattiin restauroinnin jälkeen. Nyt museo käsittää koko rakennuksen tilat.

IMG_8828Ida syntyi Leppäkosken kartanossa ja asui radan vieressä 12-vuotta.

Sisällä museossa on vanhan talon tuntua, vaikka se onkin restauroitu 2000-luvun alussa, kun Janakkalan kunta osti rakennuksen vuonna 2002. Valot syttyvät vähitellen ja tuovat hetkeksi tilaan hieman vihertävän sävyn.
– Nämä tarvitsee vähän aikaa, Jessi Tasanko naurahtaa. Kesäoppaana toimiva Tasanko kertoo kierroksen yleensä alkavan oikealle avautuvasta huoneesta. Kyseessä on Idan isän sekä äidin Charlotta Lindroosin työhuone ja makuuhuone.

IMG_8853
Nurkaan on asetettu Idan isän piiput ja niiden alapuolella alkuperäinen, hänen itsensä rakentama kehto.

Charlottan uskonnollisuutta ja perhekeskeistä arkea kuvaa huoneessa alkuperäinen lasten kehto ja pöydällä lepäävä aukinainen katekismus. Huoneessa on esillä myös Leppäkosken läpi kulkevan radan historiaa ja käy ilmi, että Antti Ahlberg oli hyvin korkea-arvoisessa asemassa työssään.

IMG_8866

Seinällä lukee, että Idan äiti Charlotta kuoli tapaturmaisesti vuonna 1900.
– Joskus on spekuloitu, että Antilla olisi ollut osuutta asiaan, että hän olisi jotenkin kaatanut Charlottan tai jotain sellaista. Syytökset ovat ihan ymmärrettäviä kun ottaa huomioon, että Antti oli alkoholiin menevä, mutta ne kumottiin kuitenkin kuoleman jälkeisinä vuosina, Tasanko avaa Ahlbergin perheen viimeisiä vuosia. Antti kuoli 1904, oltuaan uudessa avioliitossa vuodesta 1902 lähtien.

IMG_8882
Teräksinen juomaleili on kuvaamassa Antti Ahlbergin taipuvaisuutta alkoholiin.

IMG_8884Antti Ahlbergin hattu, ilmeisesti aito, Briteissä valmistettu.

Ida Aalbergin elämästä kerrotaan kylteissä, jotka kiertävät keittiön ja tupakeittiön seiniä. Näyttelemisestä jo varhain kiinnostunut Ida lähti 17-vuotiaana Suomalaiseen teatteriin Helsinkiin. Leppäkoski pysyi kuitenkin hänelle rakkaana paikkana ja sen luontoa Ida ikävöi.

IMG_8854

Museon keittiö jatkuu rakennuksen takahuoneisiin, mitkä avattiin yleisölle 2005. Huoneessa tulee vähän kuuma, kun keskusnurkan leivinuuni hohkaa lämpöä. Tiedä sitten onko se tarkoituksellista vai ei, mutta autenttisuus on kyllä kohdallaan.

IMG_8860

Rakennuksen seiniä kiertävät kyltit taas kertovat jo Idan aikuisuudesta. Hän avioitui 30-vuotiaana pitkäaikaisen ystävänsä, lakimies Lauri Kivekkään kanssa ja vaihtoi sukunimensä suomalaisemmaksi ”Aalbergiksi”.

IMG_8897Idan allekirjoitus sukunimen vaihdon jälkeen.

Kivekkään kuoltua 1893 Ida meni uudelleen naimisiin Pietarissa asuvan Alexander Uexkull-Gyllenbandin kanssa vuonna 1894, joka oli muuten myös juristi. Uexkull-Gyllenbandin vanhemmat olivat vastahakoisia avioliitosta näyttelijän kanssa, mutta Alexanderista tuli hyvin kannustava ja ymmärtäväinen Idan näyttelijäuraa kohtaan. He asuivat vuoroin Pietarissa ja vuoroin Helsingissä, kahden kodin välillä.

IMG_8855

Näyttelyä kiertäessä silmään pistävää on huoneiden kauniiden tapettien lisäksi se, ettei missään mainita sanallakaan Idan mahdollisesta jälkikasvusta.
– Kun Idan elämän vuosilukuja tutkii, käy ilmi ettei missään välissä edes ollut sellaista vuosijaksoa tai väliä, missä olisi ollut hiljaisempaa ja aikaa tehdä lapsia. Hänen elämänsä keskittyi hyvin vahvasti näyttelijäntyöhön, Tasanko selittää. Tämäkin kuulostaa suhteellisen kapinalliselta valinnalta aikaansa nähden ja kertoo jotain Idan ehkä räväkästä ja itsepäisestä luonteesta.

IMG_8907

IMG_8859

Viimeinen huone museossa on Idan ”teatterihuone”. Katse kiinnittyy tietysti ensimmäisenä nurkan vitriinissä olevaan iltapuvun näköiseen mekkoon, joka on jäljennös yhdestä Idan teatteriasusta. Pöydän päällä vitriinissä on Idan roolivihon kannet. Kannet ovat jykevän näköiset ja kuva niissä mahtipontinen.
– Ida vaikuttaa aika dramaattiselta henkilöltä näiden roolivihon kansien perusteella, naurahtaa Tasanko.

IMG_8903

Museossa esitellään myös Leppäkosken läpi kulkevan Helsinki-Hämeenlinna radan historiaa. Rata kulkeekin aivan museon ohi, ja ohikulkevan junan kolina tärisyttää vähän koko taloa. Hetkellisesti tuntuu, että on palannut 1800-luvulle, mikä on oikein sopiva lisä museokokemukseen.

Ida Aalbergin elämästä pääsee nauttimaan teatterin muodossa 7.7.2018 klo 16 Pintiälän teatterin tarjoamana. Lippuja saa paikanpäältä 10 euron hintaan. Lisätietoa Facebookista tai https://www.janakkala.fi/tapahtumat/ida-aalberg-naytelma-ida-museolla/
Museoon pääsee muuten tutustumaan 29.6-22.7.2018 ke – su klo 11 – 17 ja tilauksesta. Lue lisää Idasta: https://www.janakkala.fi/palvelut/kulttuuri/ida-aalberg-museo/
Ida-museo Facebookissa: https://www.facebook.com/idamuseo