Ulla ja Jaana käsitelty

Jättiläishevosella on lämmin katse

Rastilan kylästä löytyy luultavimmin Suomen isoin hevonen, ainakin painonsa puolesta. Jaana Saaristo hankki Percheron – rotuisen tamman Ranskasta seitsemän vuotta sitten. Hevonen oli jo Ranskassa nimetty Ullaksi. Tamman paino on noin 1300 kiloa eli ainakin kahden tai kolmen suomenhevosen verran. Säkäkorkeus on 185 cm. Painava hevonen tarvitsee tukevat jalat, ja Ullan kengän numero on jopa 14, kun isolla suomenhevosella numero on 4. Tämä jättiläishevonen pystyy vetämään 9 500 -10 000 kilon tukkikuormaa. Ulla on myös vetänyt naapurien traktoreita ojasta. Kantojakin on kiskottu.

Moni on nähnyt Ulla-hevosen messuilla, toritapahtumissa tai kuljettamassa ihmisiä kärryillä tai katetuissa vankkureissa.

– Kesällä meillä on menoja joka viikonloppu. Erilaisten markkinoiden lisäksi Ullan vankkureissa on vietetty myös synttäreitä ja muita juhlia. Ulla on seurallinen hevonen, joka osaa suhtautua pieniin lapsiin ja kehitysvammaisiin eri lailla kuin muihin. Käymme myös vanhusten laitosten pihoissa tapaamassa vanhuksia. Iäkkäät miehet rupeavat Ullan nähdessään muistelemaan omia kokemuksiaan hevosten kanssa.

Ulla1 pienempi

Ullan työt lisääntyvät, kun pikkujoulukausi alkaa ja joulu tekee tuloaan. Jaanan mieleen on jäänyt eräs jouluaatto, jolloin he olivat Ullan kanssa keikalla. Miemalassa oli neljä sukupolvea yhdessä viettämässä joulua ja he olivat tilanneet vankkuriajelun. Lunta satoi sakeasti, ja jo mennessä olivat sekä hevonen että ajaja ihan lumisia. Yli 80-vuotiaalta mummolta pääsi itku, kun hän kuuli aisakellon äänen. Ääni muistutti lapsuuden hevosajeluista.

Jaana Saariston lapsuudessa Lopella hevoset olivat koko ajan läsnä. Pappa oli hevosmies ja opetti tytölle paljon taitoja, miten hevosten kanssa toimitaan. Jaana muistaa Papan sanoneen, ettei hevoselle saa koskaan huutaa. Hevosen pitää kunnioittaa ihmistä eikä se kunnioitus synny huutamalla eikä lyömällä.

– Pappa kohteli hevosia aina hyvin, vaikka itse vähän remusikin joskus, Jaana Saaristo muistaa.

Monessa talossa kylällä käytettiin suomenhevosia pelto- ja metsätöissä sekä liikkumiseen. Hevosia myös lainattiin toisille tarpeen mukaan. Pappa kehui kovasti lapsenlapsensa kykyjä toimia hevosten kanssa.

– Muistan hyvin, kun minut lähetettiin 5-vuotiaana noin kahdeksan kilometrin päähän hakemaan sieltä hevosta meille töihin, sanoo Jaana Saaristo.

– Lähdin aamuyöstä kävelemään pelto- ja metsäteitä. Pelästyin kovasti, kun äkkiä metsästä pölähti tielle huuhkaja. Teki mieli kääntyä takaisin, mutta velvollisuudentunto voitti. Perillä odotti kärryjen eteen valjastettu hevonen. Nousin rattaille, otin valjaat ja ajoin kotiin.

Pienen tytön esikuva oli Vaahteramäen Eemeli. Lapsena Jaanalla oli oma possu ja puupyssy. Possusta pappa ei oikein pitänyt ainakaan silloin, kun se piiloutui puhtaitten lakanoitten väliin.

Ulla2 – Kopio

Jaana Saaristo harmittelee nykypäivän kiireistä elämänmenoa. Hevosella ja kärryillä liikkeellä ollessa monet autot suhahtavat kovaa vauhtia ohi ja joku jopa soittaa torvea mennessään.

– Ulla on onneksi rauhallinen hevonen eikä säiky autoja eikä juniakaan.Käyn silloin tällöin Ullan kanssa Turengissa kaupassa. On kiva matkata rauhallisesti. Ulla odottaa parkkiruudussa kiltisti sen aikaa kun olen ostoksilla.

Jaana on kouluttanut pitkälti hevosensa itse. Apuakin on tarvittu ja saatu. Ulla on saanut hyvää opetusta työnteosta myös hevosmieheltä joka tekee töitä vain hevosten kanssa. Tamma on maltillinen ja kuuliainen hevonen.

– Hevosen luottamus on voitettava ensin, sitten yhteistyö sujuu. Ulla on kulkenut mukanani, teen sen kanssa kaikenlaista. Olen laittanut muun muassa pressun sen päälle ja siten harjoittanut sitä olemaan pelästymättä. Alkuun menimme vain metsän reunaan, sitten vähitellen syvemmälle metsään.

Jaana ja Ulla pienempi

Omistaja tietää, että hevosen käyttäytymistä pitää lukea koko ajan. Siten pystyy ennakoimaan tilanteet, ettei tule yllätyksiä. Jaana pitää myös olennaisena sitä, että hän kehuu Ullaa pienestäkin edistyksestä. Onnistumista ei tule, jos edistymistä ei huomata.

– Toisin kuin jotkut muut eläimet, hevonen ei tottele ihmistä pelon vuoksi. Hevosella on halu tehdä ihmiselle työtä. Hevonen haluaa sydämestään miellyttää ihmistä, johon sillä on luottamuksellinen suhde.

Jaana Saaristo tekee paljon työtä Ulla-hevosensa kanssa. Pelto- ja metsätyöt ovat tuttuja. Vahvalta hevoselta tukkien vetäminen sujuu. Se oli töissä tutulla hevosmetsurilla Ikaalisissa viime talvena. Tulevana talvena Ulla ja Jaana raivaavat kaatopuita Laurinmäellä.